Kenelle tanssi kuuluu?

Vasta valmistuneiden esteettömän tanssin ohjaajien mielestä tanssi kuuluu talventörröttäjille, virkamiehille, perheen äideille, näkövammaisille, yksinäisille, käärmeille, vaareille, liikuntaesteisille, puolisoille, maahanmuuttajille, Sinulle, tähdenlennoille, ujoille, vanhuksille, presidentille, naapurille, kehitysvammaisille, uranaisille, Oulun päättäjille, tytöille ja pojille, kirjailijoille, poliiseille, henkilökohtaisille avustajille, omaishoitajille, Kärppä  -faneille, puille, leppäkertuille, uteliaille, sotilaille, ulkopuolisille, koirille, muistisairaille ja insinööreille. Tanssi kuuluu ihan kaikille!

Pajunkissavana johdattaa esteettömän tanssin juhlatyöpajaan osallistuvat yhteiseen tanssiin, vapaisiin jameihin. Voit tanssia yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Saat katsella sivusta, levätä välillä tekemättä mitään tai musisoida yhdessä beatboxaajan kanssa. Voit aloittaa ja keskeyttää tanssin ilman selittelyjä. Toisia kunnioittava ja huomioiva ilmapiiri on tilassa lähes käsin kosketeltavaa. Lopuksi tanssijat muodostavat elävän patsaan, jossa yhteisöllisyys syntyy kuin luonnostaan. Lierihattu ovella kerää kiitoksen työpajasta, mutta vielä tärkeämpää on tanssin herättämä keskustelu, jolle löytyy aikaa.

Taiteen keskustoimikunta on julkaissut tanssin vision ja strategian vuosille 2010 – 2020 otsikolla tanssissa on tulevaisuus. Strategiasta käy ilmi tärkeä tavoite: ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen tanssin avulla. Eikö juuri soveltava ja osallistava tanssi voisi toimia tässä tehtävässä Oulussa taidelähtöisenä kulttuuri- ja hyvinvointipalveluna? Li Edelkoort (HS 23.5.2010) rummuttaa sellaisten palveluiden puolesta, jotka parantavat ihmisten arkipäivän elämää ei markkina- vaan ihmislähtöisesti.