Vasta valmistuneiden esteettömän tanssin
ohjaajien mielestä tanssi kuuluu talventörröttäjille, virkamiehille, perheen
äideille, näkövammaisille, yksinäisille, käärmeille, vaareille,
liikuntaesteisille, puolisoille, maahanmuuttajille, Sinulle, tähdenlennoille,
ujoille, vanhuksille, presidentille, naapurille, kehitysvammaisille,
uranaisille, Oulun päättäjille, tytöille ja pojille, kirjailijoille,
poliiseille, henkilökohtaisille avustajille, omaishoitajille, Kärppä -faneille, puille, leppäkertuille, uteliaille,
sotilaille, ulkopuolisille, koirille, muistisairaille ja insinööreille. Tanssi
kuuluu ihan kaikille!
Pajunkissavana johdattaa esteettömän
tanssin juhlatyöpajaan osallistuvat yhteiseen tanssiin, vapaisiin jameihin. Voit tanssia yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Saat katsella sivusta,
levätä välillä tekemättä mitään tai musisoida yhdessä beatboxaajan kanssa. Voit
aloittaa ja keskeyttää tanssin ilman selittelyjä. Toisia kunnioittava ja
huomioiva ilmapiiri on tilassa lähes käsin kosketeltavaa. Lopuksi tanssijat
muodostavat elävän patsaan, jossa yhteisöllisyys syntyy kuin luonnostaan.
Lierihattu ovella kerää kiitoksen työpajasta, mutta vielä tärkeämpää on tanssin herättämä
keskustelu, jolle löytyy aikaa.
Taiteen keskustoimikunta on julkaissut
tanssin vision ja strategian vuosille 2010 – 2020 otsikolla tanssissa on
tulevaisuus. Strategiasta käy ilmi tärkeä tavoite: ihmisten kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin lisääminen tanssin avulla. Eikö juuri soveltava ja osallistava
tanssi voisi toimia tässä tehtävässä Oulussa taidelähtöisenä kulttuuri- ja
hyvinvointipalveluna? Li Edelkoort (HS 23.5.2010) rummuttaa sellaisten
palveluiden puolesta, jotka parantavat ihmisten arkipäivän elämää ei markkina-
vaan ihmislähtöisesti.