Kun astuin ulos autosta,
Lämsäjärven metsä sirkutti. Kevät tuoksui ilmassa, tuntui lämpönä iholla ja
ilahdutti erityisesti mieltä.
Eräs minulle niin tuttu huusi
nimeäni jo kaukaa. Olin odotettu. Koko ihana Esteettömän tanssin aikuisten
ryhmäni oli minua vastassa ovella. He hymyilivät ja ottivat ohjaajansa avosylin
vastaan.
Sitten vain sisään saliin. Koko
kevään kestänyt treeni päättyisi yhteiseen kevätjuhlaan Stepping Out
–tanssiseuran kanssa. Samaan aikaan pieneen pukukoppiin mahtuivat niin nuoret
kuin vanhat, niin pienet kuin suuret, niin pyörälliset kuin pyörättömät.
Juhla alkaa kilpatanssilla ja
pukuloistolla. Tanssijoista huokuu aito rakkaus lajiin, mutta sen lisäksi
suvaitsevaisuus muita tanssin lajeja kohtaan.
Heidän jälkeensä on helppo astua esiin ja alkaa ilmaista itseään
luovasti tanssien. Musiikkinamme on Ville Leinosen esittämä Piiiii!
Toiset meistä alkavat kertoa
liikkein: ” viileää on metsässä”. Olemme tanssijoita toisesta metsästä. ”Mutta
ensin meidän täytyy löytää luola”, jotta keväinen herääminen alkaa.
Loppua kohden tanssijoiden
toisistaan välittäminen on silmin nähtävää ja huokuu yleisöön asti. Saamme
raikuvat aplodit. Tanssijoiden läheiset ovat iloisia näkemästään.
Me kaikki tarvitsemme tilaisuuksia
esiintyä, saada kukkia ja tunnustusta, juoda kahvia yhdessä kanttiinissa ja
mikä tärkeintä juhlistaa arkea hyvässä seurassa.
Tämä kevätjuhla kruunasi päiväni.
Maailma on tämän illan jälkeen taas hieman parempi paikka ELÄÄ!
