Esteetön
tanssiesitys on tullut päätökseensä Ammattiopisto Luovin peilisalissa. Musiikki
on tauonnut. Tanssijat hengittävät syvään paikoillaan. Kehollinen vuoropuhelu
on ohi. Vain tällä hetkellä on merkitystä. Oikeaa tai väärää ratkaisua -
heikkoa tai huonoa liikettä ei ole ollut. Jokainen liike on ollut
samanarvoinen.
Luovin yleisön
ja tanssijoiden välillä on erityinen viritys. Tanssilla on mahdollisuus
koskettaa ihmistä, hänen tunteitaan. Puhutaan tanssiesityksen kehollisesta
kokemuksesta, kinesteettisestä empatiasta. Silloin katsoja kokee omassa
kehossaan, miltä tanssiesityksen liikkeet tuntuvat ja voiko niihin samaistua.
Aina ei tarvitse sanallistaa kaikkea.
Tanssijoiden on
vuoro kutsua yleisönsä tanssiin; ottamaan selvää, miten viisas keho viestii ja
etsii merkityksiä. Musiikki alkaa jälleen soida. Eri-ikäiset, eri sukupuolta
edustavat, vajaavuuksilla rikastetut ihmiset alkavat tanssia. Ensin on minun
liikkeeni. Kun se on tullut päätökseensä, on sinun vuorosi vastata ja tulkita.
Pyörätuoli on unohtunut salin seinustalle.
Työryhmä Esteettömän yhteinen
nimittäjä on kiinnostus keholliseen ilmaisuun ja aitoon kohtaamiseen.
Tanssijoiden erilaisuus ja toisistaan välittäminen tekee tanssista
mielenkiintoisen. Keho alkaa soveltaa liikettä ilman mielen painostusta ja
kiirettä. Hitaat ja intensiiviset liikkeet houkuttelevat puoleensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.